Nyt pitää pahoitella näitä ylen vetisiä ilmoja. Olen mahdollisesti syyllinen. Näin tämän päivän kortteja tulkitsin. Tätä ajatusta pitääkin hetki sulatella.
Meillä on tapana käyttää erilaisia voimavara- ja itsetuntemuskortteja työvälineenä ihmisten virittäytyessä keskusteluun. Aika usein nostamme kortin myös työkavereiden kanssa välillä piristämään, välillä vahvistamaan uskoa omaan tekemiseen. Erityisen osuvia ovat olleet Asenne-kortit. Niissä todettiin taannoin, ettei ole olemassa epäonnistumista, ainoastaan palautetta siitä, onko suunta oikea. Sen kun muistaisi, eikä ottaisi aina nokkiinsa, jos joku tarjoaa korjausehdotusta tekemisiimme. Unelma-kortit muistuttavat meitä lakkaamaan haluamasta. Haluaminen on pakonomaista ja luulet, että sinulta puuttuu jotain. Kuitenkin meillä jokaisella on valmiudet siihen, mistä unelmoimme. Unelmat toteutuvat, kun relaat, hengität ja olet valmis vastaanottamaan asiat juuri oikeaan aikaan.
Tänään nostettiin Hyvän mielen korteista kaksi, jotka osuivat aika napakasti. Toisessa kortissa pikkupoika katselee kiikareiden läpi suoraan minuun. Kortin teksti kertoo huomion keskittämisestä. Se mihin kiinnitän huomioni, kasvaa. Oletan kaikkien havainneen, että vettä sataa ja valkeaa joulua ei taida tulla. Olen kiinnittänyt kohtuuttoman paljon huomiota vesisateeseen ja sitä on tosiaan tullut lisää, sademäärät ovat kasvaneet, jopa tulvalukemia lähestytään.
Ehkä vaihdan levyä ja etsin jotain, mistä voin ajatella ja sanoa jotain mukavaa. Turhaa tuntuu olevan tämä itkuvirsi pimeästä ja sateesta, kun ei sade sillä lopu. Pilaan vaan muidenkin joulumielen.
Toisessa kortissa oli kolme pilkullista linnunmunaa pienessä kupissa heinien keskellä ja aiheena odottaminen. Ohje kuului: ”Toimin, kun on oikea hetki.” Nyt on se hetki. Nyt on aika relata, hengittää ja antaa ilmojen olla. Nyt on oikea hetki olla onnellinen! Hyvää joulua.